perjantai 7. huhtikuuta 2017

bloggaajien ystäväkirja


Tällainen kiva ystäväkirja kiertää blogistaniassa. Olen lukenut vastaavan ainakin Tiialla, Annukalla ja Krissellä. Näitä on aina yhtä kiva lueskella, siksipä minäkin haluan siihen osallistua. Tässä siis mun vastauksia kysymyksiin!

★ ★ ★

Nimeni on...
Heli-Riikka virallisesti, mutta ihan Heli vaan, kiitos. On jotenkin erittäin ärsyttävää, kun jossain uusissa paikoissa mua kutsutaan koko nimellä. Esim. kun menin aikanaan 9. luokalle uuteen kouluun, mua ihan suorastaan hävetti, kun opettaja esitteli mut uudelle luokalleni koko nimellä. Ja viralliset paperithan tulee useimmiten koko nimellä, kun on toi viiva tuossa.

Jotkut kutsuvat minua...
äidiksi, mammaksi, mummoksi, siskoksi, emännäksi, ystäväksi. Lemmikkieläimille olen mamma, mutta eihän ne mua sillä nimellä kutsu, itse vaan itseäni sillein tituleeraan. Olisin ehkä halunnut olla lapsenlapsellekin mamma, mutta olis tuntunut hassulta olla mamma omille eläimille ja sitten myös ihmislapselle. Tosin kyllähän nuo omat lapsetkin sanoo mua välillä mammaksi, etenkin isompi tytär. Mies ei sano mua koskaan vaimoksi tai millään hellittelynimellä (kulta, muru tms.), vaan aina joko Heliksi tai sitten tosiaan emännäksi (!).

Olen syntynyt...
Lahden sairaalassa. Syntymäpaikkani on virallisesti Nastola, mutta en kyllä muista sieltä yhtään mitään. Ollaan muutettu sieltä pois kun olin ihan pieni, ja minua alle 2v nuorempi siskoni on jo syntynyt ihan muualla - itse asiassa Jyväskylässä, vaikka virallinen syntymäpaikka onkin sitten Kirkkonummi, josta sieltäkään en muista mitään, kun ollaan jo taas muutettu... Ensimmäinen paikka, josta jotain muistan, on Säynätsalo Jyväskylän maalaiskunnassa. Sen jälkeenkin on ollut monia, monia koteja... En oikein osaa sanoa, mistä olen kotoisin, kun sellasta selkeää ja pysyvää lapsuudenkotia ei ole ollut. Olen muuttanut kotoa omillenikin eri paikasta missä vanhemmat sen jälkeen vielä asuivat.


Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee...
opettaja tai lastentarhanopettaja. Joku lapsiin liittyvä kuitenkin, tykkäsin aina etenkin vauvoista ihan hirveästi. Isompanakin musta vielä piti tulla lastenhoitaja, joko sairaalan vauvalaan taikka sitten päivähoitopuolelle. Jälkimmäistä alaa jopa opiskelin hetken...

...mutta minusta tulikin...
kaupan täti. *huokaus* En ole todellakaan unelma-ammatissani, joskaan en itsekään oikein tiedä mikä se mun unelma-ammatti sitten olis. Kaupan alan opiskelu oli kyllä ihan mielenkiintoista ja alussa tykkäsinkin hommasta, ja tykkään kyllä itse työstä vieläkin, mutta nämä nykyiset aukioloajat repii hermoa tosi kovasti. En todellakaan halua olla töissä iltaisin, sunnuntaisin, saatikka sitten yhtenäkään juhlapyhänä - ja nythän kaupat on ihan joka ikinen päivä vuodessa auki, myös tuo meidän putiikki. Argh. Myöskään tuo tuollanen "aina on saavutettava enemmän"-ajattelutapa ei ole mua ollenkaan, saatikka sitten se hävikkitouhu, mitä kaupoissa on.

Kolme parasta piirrettä minussa...
on kyllä todella vaikea keksiä... koko postaus meinasi jäädä saamatta valmiiksi, kun oli niin tuskallisen vaikea keksiä itsestään hyviä piirteitä!!! Mutta noh, sanotaan nyt vaikka että järjestelmällisyys, tunnollisuus ja oikeudenmukaisuus. Jotka kaikki voi myös olla todella huonoja ja itseäni vastaan kääntyviä piirteitä...


Kaupunki...
Jyväskylä. Jotenkin se on sellanen rakkain kaupunki Suomessa. Johtuu ehkä siitä, että siellä on ollu molemmat mummolat ja lähes kaikki sukulaiset muutenkin. Osaan siellä kulkea hyvin kaupunginosasta toiseen, koska olen siellä lapsena niin paljon pyörinyt. Haaveilen aina, että ostaisin mummolan talon ja muuttaisin sinne, vaikka totta puhuakseni sitä tuskin tulen tekemään. Nykyinen kotikaupunkini Kouvola tuntui pitkään tosi hyvältä paikalta, mutta viime vuosina jotenkin on mennyt vähän maku tähän mestaan. Ihme touhua tuolla politiikassa, huoh... Ulkomailta voisin kuvitella lempikaupungiksi jonkun englantilaisen kaupungin. Toivottavasti pääsen niitä vielä katselemaan elämäni aikana enemmänkin.

Biisi...
Finlandia. Se on todella, todella upea kappale, joka saa aina jotenkin juhlavan olon. Ihan tulee kyynel silmään sitä kuunnellessa! Toinen ihan superhieno biisi just tällä hetkellä on tämä ihana kappale. Jostain eksyin ton kuuntelemaan ja voi eiiiiiiiii.... se on niin ihana! ♥ Kauniin laulun ja lauluäänen (ja todella kauniin naisen myös!) lisäksi tuo kieli on myös niiiiiiin kaunista, mä tykkään hirveästi venäjän kielestä. Oliskohan pitänyt aikanaan jatkaa sen opiskelua kuitenkin.... (mulla on venäjästä 10 yläasteelta ja lukiosta) Jos haluat, käyppä vilkaisemassa myös tämä linkki, jossa Aida on ekassa koelaulussa tuomareiden edessä, eikä tuomarit ole uskoa korviaan hänen äänensä kuullessaan... uuuh! ♥

Juoma...
jota lipitän paljon, on tee. Milloin mustana, milloin vihreänä, milloin valkoisena, milloin minkäkin makuisena. Ja ihan sellasenaan, ei maitoja saatikka makeutuksia sekaan. On aikoja, että juon yhtä ja samaa teetä koko ajan, ja sitten on aikoja, että se "lempitee" ei menisi alas enää millään - näin on käynyt esim. kamomillalle, Keisarin morsiamelle, ja ajoittain myös mintulle. En suuremmin tykkää makean makuisista teejuomista, esim. lakritsa ja vanilja. Rooiboksestakaan ei suuremmin välitä. Toinen mitä juon myös paljon on ihan tavallinen vesi. Kassissa on AINA vesipullo mukana, samoin yöpöydällä, töissä... joka paikassa!


Sarja...
josta olen nähnyt todennäköisesti joka ainoan tuotantokauden joka ainoan jakson, on Amazing Race. Se vaan on niin hyvä!! Toinen superlemppari oli Downton Abbey. Miksi, miksi, miksi siitä ei tehty lisää jaksoja??? Olen tykännyt kovasti myös esimerkiksi Ex-onnellisista ja nyt seuraan mielenkiinnolla Riisuttuja. 

Kosmetiikkatuote...
jota ilman en voisi olla, on......? Hammastahna? Käsirasva? Voin aivan hyvin olla ilman meikkiä, vaikka töihin useimmiten kyllä meikkaankin - huom, en kuitenkaan aina... jos olen vaikka sellasessa vuorossa, että käytännössä olen vaan jossain maitokaapin uumenissa, en koe tarpeelliseksi meikata. Ei tarvii siihenkään aamulla aikaansa uhrata... Jos nyt sit ihan meikkejä ajatellaan, niin mun meikki koostuu värivoiteesta, puuterista ja ripsiväristä. Joskus lisänä on luomiväriä ja rajauskynää. Muita en taida ees omistaa. Valokynä kyllä varmaankin tarttis hankkia, koska mulla on aina niin mustat silmänaluset.

Sovellus...
jota olen ihan äskettäin opetellut käyttämään on Whatsapp. Mä olen sitkeästi kieltäytynyt edes opettelemasta moisia "hapatuksia", kunnes sitten sen latasin ja ohhoh, olenkin siellä vähän väliä... (juuri siksi olen ehkä kieltäytynytkin kaikesta, kun tiedän, että se on menoa sitten...) No, pakko on ollut todeta, että se on kätevä. Voin laitella ilmaisia viestejä sen kautta ja se onkin ollut ahkerassa käytössä. Ja voi vaikka soitellakin sitä kautta ilmaiseksi. Ja olla yhteyksissä yhtä aikaa kaikkien lasten kanssa. Ja on todella mahtavaa, kun voi laitella vaikka videoitakin ystävälleni Englantiin asti, ihan ilmaiseksi!! (Taikasana: ILMAINEN!!)

Instagrammaaja...
öö, mikä?? Instagramiin en ole (vielä.......) mennyt. Enkä mene (!!!). Joten en osaa sanoa tähän ketään.


Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen...
nukkuisin enemmän. Tulee niin usein valvottua liian pitkälle. Tässä eräänäkin iltana ihan vahingossa kello olikin yhtäkkiä 01... menin "ajoissa" petiin klo 23 ja sitten tartuin kirjaan...

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä...
en mitään, koska en tajua mitään koko Spotifystä. Harvemmin otan mitään lasillisiakaan kyllä. Mutta JOS otan joskus jotain, niin kyllä mun heti kovasti tekee mieleni kuunnella Metallicaa täysillä. Aika usein olen kaivanut netistä jonkun keikkapätkän, jossa on Master of Puppets.... uuh, se on niin paras!! ♥

Pakkaan mukaan matkalle...
kirjan. Ainakin useimmiten. Ja hammasharjan, käsirasvan, varavaatteita, ja mitä noita peruasioita nyt onkaan. Mutta kyllä mulla taitaa aina olla myös sitä lukemista matkassa, joko kirjana tai sitten lehtinä.

Mitä teen kotona, kun kukaan ei näe...
tuijotan naamaani peilistä ja mietin, millainen tukkamalli mulle sopis. Tosin kun olin eka aika hirveän kauan tuota tehnyt ja sitten viimein rohkaistuin leikkauttamaan puolet tukasta pois, ei ole enää moista tarvinnut tehdä. En kyllä keksi mitä muuta erityistä tekisin... no, kökötän konella ehkä... tai nypin naamasta karvoja pois... =D 


Viimeisin sisustusostokseni...
lasketaanko astiat sisustukseen? Viimeksi ostin kaverin yhdelle kipolle, joita oli vain yksi. Ei, kun kävinhän mä Ikeassa lauantaina... sieltä ostin juomalaseja ja muutaman pyyhkeen. Onko ne sisustustavaroita? Äh, en kyllä yhtään nyt keksi, mitä varsinaista sisustusjuttua olisin ostellut viimeksi...

Paras tapa tuhlata 50€...
on ostaa koko rahalla suklaata. Mutta se ei tietenkään ole mitenkään järkevä tapa...

Ohjenuorani elämässä...
on kaikenlainen järkevyys, taloudellisuus ja toivottavasti myös ekologisuus asioissa. Osta vain tarpeeseen, sammuta turhat valot, vähemmälläkin pärjää jne. Ehkä joku sellanen vois olla mun ohjenuora.

★ ★ ★

Sellasia juttusia. Oliko jotain uutta tai yllättävää tietoa?
Tätä saapi mielellään jatkaa, tule vinkkaamaan jos teet omasi niin tulen sitten lukemaan!

Ja sitten teetä keittelemään ja hammasharjaa pakkailemaan, edessä olisi pieni reissu...

Heli

21 kommenttia :

  1. Mulla oli vitos-kutosluokilla opettaja, joka jostain syystä otti mun ylipitkän nimeni (Annukka-Leena Mirjam) jotenkin sellaseksi varmaan omasta mielestään hauskaksi silmätikuksi ja aina, jos oli joku koko luokan nimilista, opettaja kirjoitti mun nimen niin isolla, että ylsi aina paperin laidasta laitaan. Tai sitten vaihtoi ton Mirjamin tilalle Myriam tai jotain. Mua tottakai ärsytti, kun nimi oli omastakin mielestä niin pitkä, mutta jostain se oli opettajankin vissiin pienikin riemu repästävä :). Tykkäs musta kyllä muuten (koska olin hyvä matikassa), joten en kokenut kiusaamisena.

    Ja mitä noihin hellittelynimiin tulee, niin itse koen kaikenmaailman murut ja kullat vähän sellasina kiusallisina (ja välillä vähän teennäisen ällöinäkin), joten olen ihan tyytyväinen, että mun mies ei sellasia viljele. Vaimo mikä vaimo.

    Ihan oli sun näköisiä vastauksia. Erityisesti ohjenuora, joka oli ihan just niin Heli kuin olla voi ja tiedän, että sitä myös jämptisti pyrit noudattamaan.

    Iloista reissua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olipas outo opettaja!!

      Ja samoin koen nuo hellittelynimet ainakin omalla kohdallani ihan hassuiksi ja epäaidoiksi. Ehkä ne jonkuin suusta tulee ihan aidostikin, mutta jos mun mies alkais mua rakkaaksi kutsumaan, kokisin sen vaan vitsinä. Mä oon emäntä ja sillä hyvä! =D

      Tota ohjenuoraa mietin jonkun aikaa.. eka kirjoitin siihen ihan jotain muuta, kunnes toi yhtäkkiä kirkastui mulle. Tollanen mä oon, järki ennen tunnetta... tai jotain.

      Reissuun palailen vielä omassa postauksessa. Kivaa oli, mutta...

      Poista
  2. Tää on kiva haaste! Piti oikein tulla lukemaan uudestaan paremmalla ajalla :)

    Mä oon nyt kyllä vähän yllättynyt tästä Metallica -asiasta :D Eikä tuossa sun listalla oo kyllä samaistumispintaa oikein muutenkaan, sillä mä tykkään vaniljateestä ja vain ja ainoastaan mustasta teestä, en ole seurannut mitään noista telkkusarjoista ja rakastan instagramia ja niitä kauniita kuvia siellä :P Ennemmin lopettaisin blogin kuin luopuisin instasta! Näin erilaisia me ollaan ja varmaan just sen takia tykkään susta niin tosi paljon! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehhee, mä oon ollu ihan metallityttö nuorena! Ja edelleen sellanen kunnon jytinä iskee suoraan suoneen! Kuuntelin nuorena Metallican lisäksi mm. Acceptia ja Judas Priestiä. Kutsumanimeni oli jossain vaiheessa Hevi-Heli... =D Mä olin sellanen rankka hevari!

      Juu, niinhän mäkin sanoin, että en montaa samankaltaisuutta minäkään sun kanssa löytänyt. Niin jännä, miten kuitenkin ollaan hyvät frendit siitä huolimatta!! ♥

      Poista
  3. Mukava oli lukea ystäväkirja vastauksiasi <3 Aurinkoista viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun luit! Aurinkoa viikon jatkoon! ♥

      Poista
  4. Olipa mukava lukea, vaiķka ihan vieras olet...tai melkein vieras. Blogin kautta tutuksi tullut.
    Mukavaa reissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogeissa tutustuu tosi hyvin, mielestäni. Etenkin tällaiset avaavat haasteisiin vastailut opettaa ihmisistä yhtä ja toista uutta!

      Reissu oli kiva, palailen siihen vielä. =)

      Poista
  5. Nämä on kivoja. Täytyy ottaa ainakin joltain osin koppi tästä ideasta!!

    Ihanaa viikkoa! Toivottavasti voit jo paremmin ja taudit jättävät rauhaan koko loppuvuodeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää todellakin on kivoja lukea minustakin. Kerroppas ihmeessä sinäkin itsestäsi vastaavalla tavalla!

      Samoin, ihanaa viikkoa! Mäkin toivon tota...

      Poista
  6. Olipa kiva ystäväkirja sulla :o) Mulla kesti hetken vastata kaikkiin, mut siellä ne nyt on. Kivaa pääsiäistä sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sullakin oli kivat vastaukset!
      Mukavaa pääsiäisen jatkoa sinne!

      Poista
  7. Nyt vasta ehdin lukemaan tämän kivan postauksen. Ja kyllä tunnistin sieltä ihanan Helin, vaikka ystäviä ollaan oltu ihan pikkuisina tyttöinä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Kaippa täällä blogissa tulee aika hyvin esille millainen mä olen... En tainnu vielä ala-asteella olla kovin hevari kuitenkaan. =D

      Poista
    2. Muistan, kun teillä kerran luokkabileissä WASPia huudatettiin niin, että ikkunat helisi ja naapurit kilometrin säteellä taatusti kuulivat. Oi noita aikoja. :D

      Poista
    3. Oikeesti?? Mä en muista tollasta ollenkaan... Voiko toi olla tapahtunut meillä? Ala-asteen aikana? (menin seiskalle jo uudessa asuinpaikassa) Mä en muista omistaneeni Waspin levyjä koskaan mutta olisko mun veljellä sit ollu... Mutta mä en kyllä todella muista tollasta. Voi tietty olla että en vaan muista... Mutta ootko ihan varma että tuo oli meillä?

      Poista
    4. Juu teillä oli Kuudennella luokalla! Siellä yläkerran päätyhuoneessa soi Wasp ja porukka tanssi innoissaan. Ikkuna oli auki ja Kukkikselle asti oli musa kuulunut, kun osa porukkaa oli vasta bileisiin tulossa. :D Minulle jäi noista luokkabileistä tosi hauskat muistot!

      Poista
    5. Siis mä en tajua, miten mun muistilokeroista ei kaivaudu minkäänlaista muistoa tuosta!! Olen koittanut oikein tosissani pähkäillä tätä asiaa, mutta ei, en muista tuollaista ollenkaan! Ketä kaikkia siellä sitten oli?? Meidän luokkalaisia? Hyvänen aika, kotibileet... =D Ja vielä hevi-sellaiset!! =D Mitä muuta siellä tapahtui? Tämä onkin oikeesti tosi mielenkiintoista!! Mutta: miksi ihmeessä mä en muista tota ollenkaan??? =/ Noin hauska asia ja kadonnut päästä ihan tyystin... =(

      Poista
    6. Luokkabileet ne tosiaan oli ja mullakin vain muistivälähdyksiä sieltä täältä. Varmasti siellä soi muukin musiikki, mutta mun mieleen jäi erityisesti tuo WASP I wanna be somebody ja TÄYSILLÄ! Olisipa joskus hauska muistella näitä lapsuuden juttuja vaikka vähän isommalla porukalla...

      Poista
    7. Ei muuta kun luokkakokousta järkkäämään nyt vaan!!! Olisko siinä ideaa? Onko sulla paljon yhteystietoja olemassa... jos alkaisit haalia porukkaa kasaan? Se olis kyllä aivan mahtavaa!!

      Poista
  8. No meillä oli just 1,5 vuotta sitten luokkakokous lukion luokkakaveteiden kesken ja siellähän oli paljon samoja tyyppejä. Mutta moni puuttuikin joukosta, jos ei ollut lukiossa tai oli muuttanut pois, kuten sinä. Pistetäänpäs kokous mietintään...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥