torstai 14. huhtikuuta 2016

pienet kevätkuulumiset


Kevätkukkaa pukkaa! Ja aurinkoinen paistaa, vaikka tuuli onkin tainnut vaihteeksi kääntyä kylmemmäksi.

Täällä on pyykätty oksennuspyykkiä (tyttären perheen) ihan tosissaan. Pikkuneiti on vissiin noroviruksen kourissa ja oksennusta sekä sitä ihteään on riittänyt jo useamman päivän ajan. Tyttö on onneksi kuitenkin ihan reipas ja virkku, joten lääkäri ei ollut huolissaan.

Toimenpiteisiin piti kuitenkin lopulta ryhtyä ihan kunnolla, kun jo uusintakierrosta alkoi olla pesussa petivaatteita... Ekasta satsista minäkin sain taudin itselleni, kun tungin peittoja meidän koneeseen. Tämän toisen satsin kanssa suunnistinkin sitten suoraan pesulaan ja komeat NELJÄ isoa koneellista pestiin siellä pehmoleluja, petivaatteita, sohvanpäällisiä ja mattoja! Lisäksi ovat siivonneet kotona ihan urakalla, esimerkiksi kaikki typykän kirjat on pyyhitty desinfioivalla aineella... *huh*


Sunnuntainta, ennen kuin tauti iski minuun, ehdin pitää meillä aloevera-kutsut. Oli kivaa ja mielenkiintoista. Ajattelin itsekin lähteä kokeilemaan, olisko mun juttu. Tuotteista ainakin tykkään. Joskin pitää vielä selvitellä, onko ne vegaanisia... ainakaan kaikki ei ole, ja pitää vähän miettiä missä se oma raja kulkee.

Niin ja mikäpä sen parempi potku persuksiin kuin kutsua ihmisiä kotiin; on pakko tehdä pihallekin viimein jotain... Rehellisyyden nimissä mies siellä pihalla kylläkin teki. Minä keskityin siivoamaan ja leipomaan sisällä. Nyt on pihalla siistimpää, ees jonkun verran.


Kuolleet kanervat sai myös häädön ja tilalle tuli padallinen orvokkeja. Delegoin senkin homman ja tytär laitteli ne... Tuli kyllä nätti!


Minä olen lukenut. Ai että, ei sen parempaa tekemistä taida olla! No, kaappien siivoominen kyllä yltää ehkä jopa korkeammalle, mutta kun ei kaapeissa ole oikein mitään siivottavaa enää. Kävin siis hakemassa kirjastosta kassillisen Maevea ja vähän muutakin. Kohta olen vissiin lukenut kaikki tuon kirjailijan teokset ja voin sanoa, että todella rakastan niitä! ♥ Suosittelen edelleenkin. 

Ja kiitos lukijalle vinkistä, että niissä aina ihmiset ilmaantuu muihinkin kirjoihin... todellakin näin on, joten minä suosittelen kyllä lukemaan kirjat siis aikajärjestyksessä, vaikka ne tavallaan omia romaanejaan ovatkin. Nyt kun olen lukenut jotain uudempia, on ehkä vähän hassua lukea jonkun vanhemman kirjan käänteitä tiettyjen henkilöiden kohdalta, kun tietää missä he sitten jatkossa ovat... No, en anna kuitenkaan asian häiritä, vaan uppoan aina yhtä onnellisena tarinoihin.

* * *

Täällä on jo todella paljon muuttolintuja. Olen bongaillut lähistöltä, maasta taikka ilmasta, ainakin joutsenia, kurkia, rastaita (musta- ja "tavallisia"), töyhtöhyyppiä, kiuruja ja jopa västäräkin. Kyyhkysetkin on ilmaantuneet näkösälle (ei siis harmaintakaan aavistusta onko ne muuttolintuja.....) ja jonkun tosi ison haukankin (?) näin kerran hitaasti liitelemässä ylitse.

Lisäksi naakkapariskunta istuu sitkeästi meidän piipun reunalla ja aika ajoin kolistelee verkkoa, joka piti laittaa sinne esteeksi. Ihan surettaa, kun ne ei nyt pääse sinne tavanomaiseen paikkaansa pesimään... mutta meinattiin muutamaan kertaan viime syksynä niin pahasti savustaa koko talo, kun ekoja kertoja laitettiin tulia uuneihin, että tämä oli nyt pakollinen toimenpide sen lisäksi, että nuohooja kävi kaivelemassa pesän pois piipusta.

Linnut kiehtoo mua jotenkin. Tänään ihan närkästyin yhden töyhtöhyypän puolesta, kun toinen yksilö koko ajan hyökkäili sen kimppuun... teki mieli mennä puolustamaan sitä. Joka kerta sykähdyttää, kun näkee joutsenia vaikka autolla ajellessa, ja kävellessä aina pysähdyn katselemaan, kun ne lentää ylitse. Sen haukan hitaan liitelyn katsominen oli tosi hieno hetki, ja jostain syystä korppien näkeminen on aina ihan mahtavaa. Jos olisin eläin, tahtoisin olla lintu.

* * *

Semmosia kevätkuulumisia täältä suunnalta.
Mitäs teille kuuluu? Joko puutarhapeukalot syyhyää? Mulla ei edelleenkään... ;)

Heli

16 kommenttia :

  1. Ihana teksti <3
    Pikaista paranemista sinne pienelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! ♥
      Pikkuneiti on onneksi tainnut nyt parantua. Vihdoin! ♥

      Poista
  2. Olen ollut tosi vähän blogimaailmassa ,mitä nyt hätäseen omaani muutaman kuvan ja lauseen heittänyt - ja oli pakko katsoa mistä puhuit :D rehellisyys maan perii - hyvä :) nyt tiedän mitä tarkoitit kun kommentoi minun viimeistä juttuani. Mukavaa tulevaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitat varmaan sitä, etten tee pihalle muuta kuin haluan sen siistiksi. =)
      Mukavaa viikonloppua sullekin - mulla se tällä kertaa menee töissä.

      Poista
  3. Mulle sun blogi kyllä on hyvänmielen blogi <3 Ja hei, pulut on muuttolintuja! Meillä asuu tossa pihakuusessa (sen fasaanikukon naapurissa) pariskunta, jotka tekee joka kesä siihen pesän. Talveksi ne häipyy jonnekin ja viime viikolla bongasin parin palanneen, mukanaan ilmeisesti toinen viime kesän poikasista! Niin liikkistä kun ne kohentaa pesää ja kosiskelee tossa pihassa, siitä kujerrusäänestä puhumattakaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on täällä paljon metsäkyyhkysiä ja sitä kujerrusta kuulee usein. Kivan kuulosta kyllä.

      Vai että hyvän mielen blogi... no, mikäs siinä, jos tää jatkuva angstaus siltä tuntuu! ;)

      Poista
  4. Maeve on paras. =)
    Oi, uskalsit jo laittaa orvokkeja. Itse katselin ja silittelin niitä myymälässä, mutta koska aamuisin on ollut pakkasta, jätin kuitenkin vielä. Olen muuten tuollaista pataa vähän koettanut etsiä, minusta tuollaisessa vähän ruosteisessa ja kuluneessa padassa ja sitten raikkaissa kukissa on jotain niin sympaattista.
    Aurinkoista viikonloppua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maeve on loistava! ♥

      Joo, orvokkeja laitoin. Menin puutarha-Prismaan ja kysyin, että mitä voi laittaa... Hengissä ovat pysyneet, vaikka niitä ei taidettu ees kastella sillon kun istutettiin pataan ja yöllä on kylmää täälläkin. Aamuisin kattelen, että "nytkö ne sit kuoli" kun ovat aika surkeana nuupallaan siitä kylmästä... mutta siitä ne aina päivän mittaan nousee taas.

      Mä toivoisin, että ton padan vois hiekkapuhaltaa ja maalata mustaksi... mä en oikein oo ruosteisen ystävä. Mutta sit en jaksa kuitenkaan tehdä asialle mitään, joten siinäpä se sitten kaikkine ruosteineen aina vaan lepää.

      Hyvää viikonloppua sinne kans!

      Poista
  5. Kiva, että tuoli on käännetty! ='D

    Minä luulen, että ihmiset ovat väsyneitä! Kun nykyään pitää olla kaunis, tehokas, nuori, terve ja hoikka. Koti vimpan päälle, kuin sisustuskirjasta ja puutarha tehtynä, ihan jollekkin muulle kuin itselle. Siksi tuollaiset kirjoitukset kiinostavat.
    Porukka hakee todellisuutta ja sinä tarjoat sitä heille! Ja tietämättäsi taidat kuitenkin jakaa totuuden nimissä sitä hyvää mieltä! Jatka samaan malliin vaan! =D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, piti oikein kuvata ja mainita, että tuoli on nyt oikein päin! =D

      Mä myös luulen, että ihmiset on väsyneitä. Siis en minä voi olla ainoa elämäänsä ja kiireeseen ja liikaan työhön kyllästynyt ja väsynyt!! Mulla kuitenkin ne aikanaan tapahtuneet haukkumiset aina tulee mieleen, ja mietin, missä nyt olen riepoteltavana... ikään kuin olisin niin kiinnostava, että joku viitsisi siitä vauva-palstalle jutun tehdä... =D (Siellä on aivan kamalia juttuja, tosi monia bloggareita halveerataan siellä ihan kammottavin sanoin!!)

      Mä ajattelen, että porukka hakee mieluummin sitä ihanaa ja kaunista. Ja aina ihmettelen, että kuitenkin tämmönen tavallinen ja rumakin kelpaa. Mut joo, en mä osaa muuta olla kuin itteni. Ja puhua totta. Välillä kyllä jätän totuuksia ihan suosiolla kirjottelematta... ♥

      Poista
  6. Olen etsiskellyt sellaisia "hyvän mielen blogeja" ja mutkan kautta eksyin tänne... Ja jäin saman tien lukijaksi; ihana blogi sinulla!

    VastaaPoista
  7. Oksutauti/vatsatauti on niin kurjia. Toivottavasti ootte kaikki jo kunnossa.

    Toi teidän harava on tosi tehokkaan näköinen ;) Mut orvokkipata on kyllä nätti. Mulla on terasilla narskut vielä täydessä kukassa ja täällä oli eilen aamuna yli 6 astetta pakkasta, olis vissiin orvokit ottaneet moisesta melkoisesti siipeensä.

    Lintusia olen minäkin bongaillut. Suosikkeja on västäräkit, sorsat, punarinnat, kurjet sekä joutsenet. Ihanasti laulee mustarastaat konserttejaan pihakoivuissa. Niin on keväistä fiilistä =)

    Ja lukemaan ei ole tämä nainen vähään aikaan päässyt, ei vaan ole aikaa. Työ haittaa harrastuksia ;)

    Samaa mieltä kuin Marketta, jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt aletaan kaikki onneksi olemaan kunnossa.

      Joo, eikö vaan ole tehokas harava... =D Mä en suuremmin panosta noihin pihavehkeisiin. Mä laitoin viime yöksi orvokkien päälle vanhan lakanan, tuli vähän sellanen tunne että muuten ei hyvä heilu.

      Ihanaa on lintujen konserttia kuunnella, kävin iltasella koirien kanssa lenkillä ja niin mieltä rauhoittaa se joka puolelta kuuluva luritus.

      Poista
  8. Kyllä olet kategorioitu ihanaksi blogiksi, ainakin mun toimesta :) Ketä kiiltokuvat kiinnostaa, ei minua ainakaan. Yllä mainitsemasi tavallinen ja suora ei ole rumaa, vaan juurikin päinvastoin. Jos jonkun mielestä aitous on rumaa, niin vika on kyllä katsojan omassa silmässä (tai navassa). Nih.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taru! ♥

      Mua ei ihan oikeesti jaksa itteeni kiinnostaa myöskään ne kiiltokuvat. En vaan jaksa sitä "kaikki on niin ihanaa"-juttua. Ehkä jollain ihan oikeesti jopa on kaikki ihanaa, ja hienoa hänelle. Mutta sellanen ainainen ihanuus ei ole mun juttu. Elämän epäkohdat on mun juttu. ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥